Vuonna 1840
Kuvernööri R.W.Lagerborg myönsi luvan rautaruukin perustamiseen Pyhäjoen Vesikoskeen 2.10.1840.

Hankkeen toteutti kolme Raahelaista porvaria: 
- Kauppaneuvos Zachris Franzen

- Merikapteeni Isak Gellmanja
- Laivanvarustaja Zachris Durchman.

Kolmikko perusti kruunun tuella paljelaitoksen, johon malmi nostettiin Pyhäjarvesta, Parkkimajärvestä ja Komujärvestä.
Senaatin päätettyä 1852 ettei laitokselle myönnetä enää tukea, ja aikaisempi laina on maksettava takaisin, osakkaat luopuivat ruukista.

Vuonna 1856

Vesikosken osti 1856 merikapteeni Henrik Sjöberg. Hän laajensi ja tehosti yritystä. Ruukin lisäksi paikalla toimi: mylly, raamisaha, pärehöylä, tärpätti ja oluttehdas sekä luujauhotehdas. Kylän ja koko pitäjän asutukseen on suuri merkitys sillä, että ammattimiehiä siirtyi ruotsinkieliseltä pohjanmaalta esim. vuosina 1857-62 kaikkiaan 157 henkilöä. Tämän seurauksena pidettiin muutaman kerran Pyhäjärven kirkossa ruotsinkielisiä Jumalanpalveluksiakin Ruukkilaisia varten.
Nykyinen kartanomainen päärakennus on rakennettu ruukinpatruuna Sjöbergin toimesta vuonna 1857.

Rautaruukin heikko kannattavuus ja 1860-buvun nälkävuosia seuranneet ongelmat ajoivat lopulta ruukinpatruuna Sjöbergin konkurssin. 

Vuonna 1875
Vaasalainen kauppias: Konsuli Alfred Hedman osti Vesikosken konkurssihuutokaupassa 9.1.1875. Hän yritti elvyttää raudantuotannon, mutta kannattamattomana se oli lopetettava. Muu yritystoiminta sen sijaan jatkui, mm. olutta tuotettiin parhaimmillaan 97 000 pulloa vuodessa. Tilalla toimi konsulin omistama kauppa. Maataloutta laajennettiin, mylly, saha ja muukin toiminta kehittyi tilanhoitaja Tilda Lindströmin johdolla. 

Vuonna 1895
Iisalmelainen: Henrik Gideon Johan Adolfinpoika Snellman osti Vesikosken 9.2.1895. Vuosisadan vaihteen tienoilla pidettiin Vesikosken salissa Pyhäjärven-Kärsämäen käräjäkunnan käräjiä. niiltä ajoilta on säilynyt mm. arvokas tuomarintuoli.

Vuonna 1904
Kiuruvetinen Pekka Vesterinen osti Vesikosken 26.11.1904. Tila oli Jääkäriliikkeen aikoina niin sanottu: Etappitalo. Sähkölaitos aloitti toimintansa 1922. Raamisaha, joka sai käyttövoimansa tästä laitoksesta paloi 1929. Vakuutusten pienuus johti siihen, ettei 30-luvun lamasta selvitty, vaan Vesteriset joutuivat myymään Vesikosken marraskuussa 1936. 

Vesivoimala

Kunnallisneuvos Otto Thuneberg Tampereelta saatuaan tilan haltuunsa otti pehtoorikseen Einari Haaviston, joka oli aiemmin toiminut mm. Lempäälän kunnalliskodin pehtoorina.

1940- luvulla
Sähkön myynti pitäjälle aloitettiin heidän toimestaan. Rakennettiin yhdyslinjat Kärsämäen puolelle. Pyhäsalmella ja Pyhäjärven kirkossa syttyi Vesikosken sähkövalot 1940-luvulla. Kunnallisneuvoksen kuoltua 1941 jäi omistus perikunnalle, joka möi Vesikosken pehtoorilleen Einari Haavistolle tammikuussa 1945 . Revon Sähkön levittäytyessä jakeluverkkoineen alueelle, myytiin sille sähkölinjat marraskuussa 1951. 

Sähkölaitos
Vesikosken sähkölaitoksen siirryttyä Revon Sähkö oy:n omistukseen joulukuussa 1960. Rakensi yhtiö nykyaikaisen laitoksen koskeen Haaviston rakentaman padon kupeeseen vuonna l965. Revon Sähkö oy siirtyi puolestaan Ruotsalaisen WattenFall yhtiön omistukseen 1999.

Ennen vanhaan

Vuonna 1957
Einari Haaviston kuoltua 1957 jatkoi tilanpitoa leski Laina Haavisto yhdessä poikiensa kanssa. Sukupolven vaihdoksessa tilan siirryttyä Pentti Haavistolle kunnostettiin perusteellisessa remontissa Kartanomainen päärakennus 1980-huvun alussa. 

Vuonna 1991
Vesikoskelta huovuttiin lypsykarjasta 1991 nykyaikaisen pitkälle automatisoidun sikalan valmistuttua. Naudanhihan tuotanto tukee nykyajan tilan toimintaa. Vuokrapeltoineen viljeltypinta-ala on vuonna 2000 yhtteensä noin: 184 hehtaaria. Metsänhoidossa noudatetaan niin sanottua tehometsätaloutta. Tilalle on valmistunut uusin metsätaloussuunnitelma vuonna: 1999

Nykyisin
Nykyinen isäntä Pentti Haavisto on toiminut yli 10-vuotta Kokonaisurakoitsijana Vapo oy:n turvesoilla tuotantopinta-ala vuonnal999 oh noin 600 ha.

Maatalous ja turveurakointi työllistävät aliurakoitsijoineen kymmeniä pitäjäläisiä kesäaikaan. Näin perinne Vesikoskesta monipuolisena yrityksenä on jatkunut meidän päiviimme.